Baarimikkona oleminen

Yleensä otamme baarimikon vähän niin kuin itsestäänselvyytenä. Se on se heppu siellä tiskin takana, joka tarjoilee juomia ja kaataa lisää kaljaa lasiin. Emme kuitenkaan saisi aliarvioida tätä tiskin takana häärivää heppua, joka juomien tarjoilun lisäksi kuuntelee yksinäisen murheet, pitää baarin siistinä, tiskaa aina kun ehtii ja seisookin lähes koko työvuoronsa ajan. Kuinka moni muu pystyisi sanomaan, että voi tehdä samanlaista duunia?

Ei varmaan kovin moni meistä. Baarimikon työ ei ole nimittäin mitään helppoa, vaikka se meistä siltä tuntuukin. Tavallisissa kaljabaareissakin tietämystä täytyy löytyä, kaikki ihmiset eivät meinaan juo kaljaa. Drinkkien tuntemus ja erilaisten makujen yhdisteleminen on tärkeä osa baarimikon työtä. Myös sosiaalisuus on ehdoton vaatimus, sillä keskustella täytyy kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Usein baarimikosta tuleekin hyvin sympaattinen vaikutelma. Hän ei koskaan menetä hermojaan ja jaksaa kuunnella humalaisten horinoita toistojen kera väsymättä. Tai vaikka hän väsyisikin, niin se ei näy päällepäin. Kiireisessä yökerhon baarissa pitää huomioida kuka tuli tiskille ensin ja kuka tilasi mitä. Ei mitään kovin helppoa hommaa ja ihmiset helposti huomauttavat, jos heidän vuoronsa on mennyt ohi.

Baarimikoksi pyrkivän kannattaakin miettiä onko itsestä varmasti kohtaamaan kaikki ammatin haasteet. Suomessa baarimikon ei välttämättä tarvitse olla suorittanut alan ammattitutkintoa ja periaatteessa baarimikkona voi toimia kuka tahansa 18-vuotta täyttänyt henkilö. Monet menestyvät ja hyvien baarien baarimikot ovat kuitenkin suorittaneet baarimestarin erikoisammattitutkinnon, joka yleensä suoritetaan perusammattitutkinnon jatkeena.

Baarimikkojen työajat ovat myös melko haastavia. Työ on usein vuorotyötä ja siihen kuuluu paljon yötyötä. Fyysinen kunto on oltava hyvä, sillä baarissa täytyy seistä jaloillaan toisinaan jopa koko työvuoron ajan. Myös painavia juomakoreja ja pulloja täytyy kantaa paikasta toiseen. Monet ammattilaiset harrastavatkin vapaa-ajallaan paljon kuntoliikuntaa. Nykyään baarien savuttomuuden vuoksi, baarimikkojen olot ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmin.

Baarimikon erikoisammattitutkinnon voi helposti suorittaa oppisopimuksella. Koulupäiviä kertyy tällöin vain muutaman kerran kuukaudessa, oppilaitoksen mukaan. Tutkintoon vaaditaan alan perusosaamista, joka on usein hankittu aikaisemmalla työkokemuksella. Opiskelija voi samaan aikaan työskennellä baarissa ja tukea näin oppimistaan. Oppisopimuksen hyvä puoli on se, että jokaiselle oppilaalle luodaan oma henkilökohtainen opintosuunnitelma aikaisemman kokemuksen ja omien tavoitteiden perusteella.

Baarimikkojen suusta

baarimikko

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei baarimikon työ ole välttämättä mitään herkkua. Baarimikkojen ympärillä pyörii monenlaisia olettamuksia ja monesti luulemme tietävämme kaiken heidän ammatistaan. Tiskin taakse liittyy kuitenkin paljon asioita mitä emme edes tule ajatelleeksi. Baarimikot ovat itse kertoneet kokemuksistaan ja erilaisista ennakkoluuloista mitä he kuulevat työtään kohtaan.

Usein ajattelemme, että baarimikot muistavat kaikkien asiakkaiden nimet. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Kuten muilla ihmisillä, myös baarimikoilla voi toisilla olla parempi nimimuisti ja toisilla huonompi. Todennäköisempää on, että baarimikko muistaa kasvojen perusteella asiakkaan yleisemmin tilaaman juoman.

Baarimikoilla ei aina ole aikaa jutella asiakkaidensa kanssa, vaikka näin helposti oletammekin. Palveltavana on monta asiakasta ja small talkiin ei yksinkertaisesti ole aikaa. Baarimikkona toimiminen ei myöskään tarkoita, että he olisivat itse kovia juomaan alkoholia. Monesti asia on juuri päinvastoin, sillä he työssään näkevät paljon alkoholin haittavaikutuksia. Muutenkin baarit vapaa-ajalla eivät juuri houkuta, sillä ne kuuluvat jokapäiväiseen elämään jo työn puolesta.

Usein baarimikon työn ajatellaan olevan vain väliaikainen työ ja siitä ei voi luoda todellista uraa itselleen. Baarimikot ovat kuitenkin arvostettuja ammattinsa harjoittajia ympäri maailmaa ja tämän tietää myös Liisa Lindroos, joka valittiin ensimmäisenä suomalaisena arvostettuun maailmanmestaruuskilpailuun vuonna 2019.