Herrasmiehen valtakunta – yksityiskerhojen historia

Tänä päivänä yksityiskerhoja löytyy yhtä monenlaisia kuin niiden käyttäjiä. Klubien perimmäiset tarkoitusperät vaihtelevat asiakkaiden vapaa-ajanvietto paikoista bisnekseen hoitamiseen, ja jäsenten networking mahdollisuuksiin. Palvelut vaihtelevat ruoka ja juoma tarjonnasta kokoustiloihin, kuntosaleihin, ja elokuvateattereihin. Useimmat kaupalliset klubit ovat avoimia kaikille jotka pystyvät maksamaan jäsenmaksun, mutta muutama valikoi asiakkaansa tarkemmin, ja jäsenehdokkaiden on saatava suosituksia useilta klubin pitkäaikais jäseniltä.

Boys only -klubit

Yksityisklubit saivat alkunsa 1700-luvun Englannissa yläluokkaisten miesten ajanviettopaikkoina maan pääkaupungissa Lontoossa. Useat aateliston edustajat pitivät yllä maaseutu kartanoa, toisen kodin ylläpito kaupungissa vaati suuren määrän henkilökuntaa, joten nämä avattiin vain kausiluontoisesti kun koko perhe siirtyi kaupungin huomaan. Tämä tarkoitti että perheen miehet kaipasivat yöpaikkoja jossa he saattoivat asua arvoonsa kuuluvalla tavalla lyhyillä reissuilla. Miehet saattoivat myös paeta klubeille kotiarkea ja sen tuomia haasteita. Suljettu ympäristö antoi heille mahdollisuuden seurustella saman henkisten herrojen kanssa, syöden, juoden ja tupakoiden ilman naisväen paheksuvia katseita. Siinä missä perheen naiset hallitsivat elämää kotona, usein päättäen illalliskutsuista, tanssiaisista, ja muista vierailuista. Klubit tarjosivat pakopaikan, joiden miespainotteinen väkijoukko muistutti jäseniä heidän poikakoulu ajoistaan. Lisä hohtoa tiloille antoi se että uhkapelit olivat kiellettyjä yksityisklubien ulkopuolella, joten jäsenyys antoi herroille mahdollisuuden rahan häviämiseen ja voittamiseen. Lontoon vanhin klubi White’s on ollut toiminnassa vuodesta 1693, ja lukee jäsenikseen kuninkaallisia ja poliitikkoja. Klubi aloitti toimintansa kaakao kahvilana, mutta laajensi pian uhkapelien tuotannolliseen maailmaan, ja näin sulki ovensa niille joilla ei ollut jäsenyyttä. Klubit olivat alunperin pienen joukon käyttöön tarkoitettuja, jäseniksi hyväksyttiin vain korkeampien väestö luokkien miespuolisia edustajia. Säännöt usein rajoittivat myös jäsenten etnistä taustaa, joten suurin osa jäsenistä oli valkoihoisia miehiä. Useat perinteisistä klubeista rajoittavat edelleen jäsenyyden miessukupuolen edustajille, esimerkiksi White’s klubin hallitus päätti 2008 olla hyväksymättä naispuolisia jäseniä. Lontoon alkuperäiset klubit keskittyivät St. James kaupunginosan tuntumaan, ja alueelta löytyy edelleen useita perinteisiä paikkoja. Klubien kulta-aika oli 1800-luvun lopulla, jolloin niitä löytyi Lontoosta yli 400 kappaletta. Klubien määrän nousun syynä oli uusien kansanluokkien nousu, ja äänestysoikeuden leviäminen. Keski- ja työväenluokan herrasmiehet joille ei myönnetty jäsenyyttä  Lontoon kerhoissa, aloittivat omia klubejaan, jotka pyörivät poliittisten ideoiden, harrastusten, tai kulttuurin ympärillä. Tämä teki klubeista helpommin lähestyttäviä, ja lähes jokaiselle miehelle löytyi kaupungista kerho joka oli valmis ottamaan hänet jäseneksi. Herrasmiesklubien vastapainoksi Lontoossa avattiin myös muutamia kerhoja joiden ovet olivat auki vain naisille. Tunnetuin näistä on University Women’s Club joka avasi ovensa 1883.

Yksityiskerhot nykypäivänä

Yksityiskerhot nykypäivänä

Tänä päivänä Lontoon alueella on toiminnassa noin 25 vanhanaikaista herrasmiesten kerhoa, joista usea on sittemmin avannut ovensa myös nais jäsenille. Jäsenyyden haku on edelleen kiven takana, ja tämä takaa sen että korkeaprofiiliset jäsenet, kuten Prinssi Charles voivat käyttää tiloja ilman että heitä häiritään muiden jäsenten toimesta. Kerhot toimivat edelleen rentoutumis paikkoina, ja tilat muodostuvat kauniisti sisustetuista huoneista, joissa asiakkaat voivat nauttia juomaa ja ruokaa joko yksin tai muiden jäsenten seurassa. Tämän lisäksi usea klubi yllä pitää kirjastoa, ja moni tarjoaa jäsenilleen kuntosali ja majoituspalveluita.Näiden klubien lisäksi kaupungista löytyy useita yksityisklubeja, joiden perustoimintaperiaate on huomattavasti kaupallisempi, tunnettuina esimerkkeinä Soho House, Home House ja Groucho club. Nämä klubit ovat avoimia laajemmalle kansan luokalle, ja vaikka jäsenyyteen liittyy hakuprosessi, se ei ole yhtä tarkka kuin vanhan aikaisemmissa klubeissa. Useat uudemmista paikoista rohkaisevat bisneksen tekoa, kun taas perinteisissä klubeissa on usein voimassa bisnes keskustelut kieltävä sääntö. Osa yksityisklubeista, kuten Annabel’s, taas pyörivät pää tarkoituksellisesti yökerhoina.