Lepakolla oli tärkeä rooli Helsingin musiikkielämän uudistamisessa

Lepakko eli Lepakkoluola oli varastorakennus, joka sijaitsi Helsingin Ruoholahdessa ja tuli kuuluisaksi nuorten juhlapaikkana ja Helsingin rock-päämajana. Rakennus purettiin jo vuonna 1999, mutta sitä ennen Lepakolla ehti olla merkittävä vaikutus nuoriso- ja musiikkikulttuurin kehittymisessä Helsingissä. Ennen nuorien rantautumista rakennukseen, se ehti toimia maalivarastona sekä yli kymmenen vuotta asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana vuosina 1967–1979. Lopulta arvokkaaksi muuttuneelle tontille tuli vakuutusyhtiön päämaja.

Maalivarastosta yömajaksi

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan Lepakko oli Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy:n varasto. Se päätettiin sijoittaa teollisuusalueeksi kaavailtuun Ruoholahteen ja lopulliseksi sijainniksi valittiin Porkkalankatu 1. Rakennus oli arkkitehti Ragnar Gustafssonin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1940. Varastorakennus oli Helsingin kaupungin omistama ja maalitehdas oli siinä vuokralla. Vuokrasopimus päättyi vuonna 1967 ja varastorakennus jäi tyhjilleen.

Vuonna 1965 valmistui Espoon ja Helsingin välille moottoritie Länsiväylä ja varastorakennus jäi hankalasti ajoratojen väliin Länsiväylän päättymiskohtaan. Rakennus päätettiin purkaa liikennejärjestelyjen tieltä, mutta yhtäkkiä sille tulikin kiireellisempää käyttöä. Pohjoisella Makasiinikadulla sijaitsi aiemmin suuri yömaja kaupungin asunnottomille, mutta se jouduttiin purkamaan kiinteistöviraston uudisrakennuksen tieltä. Kaupungilla ei ollut tarjota korvaavia majoitustiloja yömajan yli 500 asukkaalle, jotka joutuivat siirtymään kadulle. Syksyllä 1967 kovat pakkaset saivat kuitenkin sosiaaliviranomaiset toimimaan ja purkutuomion saaneesta varastorakennuksesta päätettiin muodostaa hätämajoitustilat kodittomille. Rakennus sai lisänimikseen Liekkihotelli ja Lepakkoluola.

Varastorakennuksen uusi elämä alkoi talonvaltauksesta

Lepakkoluola sai toimia majoituskäytössä aina vuoden 1979 juhannukseen asti, jolloin kaupunki päätti vihdoin tyhjentää sen. Heinäkuun ajan rakennus ehti olla tyhjillään, mutta elokuun puolivälissä joukko nuoria ja elävän musiikin yhdistys ELMU valtasivat sen omaan käyttöönsä. Samalla rakennuksen lempinimi lyheni muotoon Lepakko. Valtauksen myötä vanha varasto sai kokonaan uuden elämän ja 1980-luvun aikana siellä ehti toimia mm. Radio City, teatteri Viirus, ja Aira Samulinin tanssikoulu. Myös moottoripyöräjengi löysi Lepakosta toimitilat. Lepakossa järjestettiin jatkuvasti rock-keikkoja ja rakennuksen kellarissa olivat monien tuon ajan kuuluisimpien yhtyeiden treenitilat.

Uutta kaupunkikulttuuria rakentamassa

Elmu perustettiin vuonna 1978, koska nuorilla helsinkiläisillä oli huoli musiikkielämän kehityksestä. Tuolloin yhdistyksen päätavoitteena oli järjestää yhtyeille harjoitus- ja esiintymistiloja, sillä kaupungista puuttuivat molemmat. Perustajat eivät olleet huolineen yksin, sillä vain muutamassa viikossa ELMU keräsi yli kolme tuhatta jäsentä. Lepakko vallattiin yhdistyksen toimitilaksi ja samaan aikaan Kaivopuistossa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansanjuhlaksi kutsuttu konsertti. Pian kaikki tiesivät ELMUsta.

Radio Citystä uuden musiikin äänitorvi

Vuonna 1985 ELMUssa alettiin puuhata omaa paikallista radioasemaa, sillä se nähtiin hyvänä kanavana saada jatkuvasti kehittyvän populäärimusiikkikentän ääni paremmin kuuluviin. Saman vuoden vappuna kuultiin Radio Cityn ensimmäinen lähetys.

Sekä keikka- että radiotoiminta ammattimaistui vauhdilla ja samalla alkoi kansainvälistyminen. Tämä johti siihen, että vuonna 1996 ELMU myös osuutensa Radio Citystä amerikkalaiselle SBS:lle. Samalla radiokanava muutti Lepakosta ammattimaisempiin tiloihin.

Samaan aikaan Helsingin keskusta jatkoi laajenemistaan kohti länttä ja tämä tarkoitti Lepakon tontin arvon nousemista. Helsingin kaupunki halusi ottaa tontin tuottavampaan käyttöön ja kaavaili sen vuokraamista kohisten kasvavalle Nokialle. Lepakko joutui luopumaan taistelusta, sillä tontin arvo oli tuolloin jo yli 20 miljoonaa euroa. Lopulta tontille tuli kuitenkin Ilmarisen pääkonttori.

Toisen sukupolven keikkaelämää Nosturissa

Elmulle tarjottiin korvaavat tilat Telakkakadulta Masa Yardsin rakennuksesta, joka myöhemmin nimettiin Nosturiksi. Tilana Nosturi on osoittautunut toimivaksi ja viihtyisäksi ja ELMU on onnistunut säilyttämään konserttitoiminnan vilkkaana. Myös uusi sukupolvi on löytänyt keikoille. Vuosittaista Kansanjuhlaakin järjestetään jo yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.