Mallusjoelta löytyy festareiden salainen helmi

Alle 90 kilometrin päässä Helsingistä ja 35 kilometriä Lahdesta, Orimattilan kupeessa sijaitsee Mallusjoen kylä. Kaunis kylä sijaitsee Mallusjärven ympärillä, mutta on tullut kuuluisaksi oikeastaan ihan toisesta asiasta, nimittäin jo legendaariseksi muuttuneesta Takinkääntöviikosta.  Takinkääntöviikkoa on järjestetty vuodesta 1992 lähtien, eikä loppua näy. Pienenä kyläfestivaalina alkanut tapahtuma houkuttelee nykyään Suomen nimekkäimpiä esiintyjiä, mutta tunnelma on pysynyt intiiminä ja lämpimänä. Tämä vaikuttaa osaltaan myös esityksiin, sillä monelta artistilta on nähty yllättävän henkilökohtaisia keikkoja ja aivan toisenlaista revittelyä, kuin suuremmilla areenoilla. Festivaalin erikoisuutena on myös se, että artisteille ei makseta keikkapalkkioita eikä keikoille myydä lippuja, vaan rahat kerätään kierrättämällä hattua yleisön joukossa esitysten aikana.

Upea tapahtuma rakennetaan kokonaan talkoovoimin

Takinkääntöviikko järjestetään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa Mallusjoen seurantalolla, upeassa suomalaisessa kesämaisemassa peltojen keskellä. Tapahtumaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja se yhdistää koko kylää. Järjestäjät kertovat, että Takinkääntöviikolle tullaan nauttimaan laadukkaasta musiikista ja hyvästä tunnelmasta, juomaan hieman olutta ja syömään perinteeksi muodostuneita saksalaisherkkuja hapankaalia ja bratwurstia. Lapset ja nuoret myyvät lettuja, makkaroita ja karkkia, aikuiset hoitavat oluttarjoilun ja keikkajärjestelyt. Monelle kyläläiselle kyseessä onkin kesän kohokohta ja oman kylän tapahtumasta ollaan syystäkin ylpeitä. Järjestyshäiriöitä tapahtumassa ei ole nähty, vaikka paikka on useimpina iltoina tupaten täynnä ja innokkaimpia joudutaan käännyttämään ovelta. Tapahtuma yhdistää paitsi kyläläisiä, myös muualta tulleita eri ikäisiä ja eri taustoista olevia konserttikävijöitä. Konserttivieraita saapuu joka ilta Helsingistä asti ja tupa on täynnä lähes joka ilta. Kun kaikki nurkat ja terassipaikat on varattu, paikalle mahtuu noin 300 henkeä kerrallaan. Maaseudun tunnelmasta muistuttavat järvi ja pellot sekä joskus hauskat yllätykset. Seurantalon pihalla on nähty useita koiria sekä myös oman kylän hevosia.

Kyröjen maanviljelijäpariskunta laittoi kulttuuritapahtuman alulle

Tapahtuman alkuunpanijoina toimivat Mallusjoella maatilaa pitävät Sirkku ja Kyösti Kyrö, jotka ovat aina työnsä ohessa nauttineet myös kulttuuritapahtumista. Nykyään Kyröt ovat jo jättäytyneet hieman syrjemmälle, mutta esimerkiksi suurin osa esiintyjistä saadaan paikalle edelleen heidän kontaktiensa kautta ja heidän poikansa Aleksis Kyrö toimii tapahtumamestarina. Kyröjen mukaan yksikään esiintymään pyydetyistä artisteista ei ole kieltäytynyt, ellei heillä ole juuri silloin sovittuna jotain muuta. Silloinkin he ovat itse olleet yhteydessä seuraavana vuonna ja pyytäneet päästä mukaan. Kyösti Kyrö toteaa, että monille artisteille Mallusjoesta on tullut sellainen paikka, jossa täytyy päästä ainakin kerran esiintymään, kun juttuja on kuultu muilta muusikkokavereilta.

Kyrö taitaa olla oikeasssa, sillä Mallusjoella esiintyneet muusikot kehuvat jatkuvasti tapahtuman upeaa ja lämmintä ilmapiiriä, joka saa heidät palaamaan vuodesta toiseen. Esimerkiksi Olavi Uusivirta on avoimesti kehunut Mallusjokea parhaaksi keikkapaikakseen, josta hän saa aina inspiraatiota tuleviinkin esiintymisiin.

Ohjelmassa monipuolisesti kaikille jotakin

Takinkääntöviikon ohjelma vaihtelee vuosittain, mutta muutamat esiintyjät pysyvät. Perinteisesti viikon on polkaissut alkuun kesäisin paikkakunnalla viihtyvät pitkän linjan laulaja ja lauluntekijä Kaj Chydenius ja joka vuosi festivaalilla esiintyy myös paikallinen torvisoittokunta. Mukaan mahtuu joka vuosi myös yhteislauluilta paikallisten muusikoiden luotsaamana. Viime vuosina musiikin lisäksi ohjelmassa on ollut erilaisia esityksiä, kuten burleskia ja paikallisten miesvoimistelijoiden balettiesitys. Ohjelmaa on aina myös lapsille, erityisesti alkuillasta, ja eri teemojen kautta festivaalilta löytyy ainakin jonain iltana jokaiselle se oma juttu.

Aleksis Kyrö toteaa, ettei tapahtumaa haluta kaupallistaa tai kasvattaa liikaa, sillä tiloihin ei mahdu nykyistä enempää yleisöä. Seuraavan vuoden tapahtuman järjestämisestä päätetään aina erikseen edellisen päätyttyä, sillä tärkeää on, että talkoolaiset ovat innolla mukana.